sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Saaga metsässä


Mielestäni jokaiselle koiralle olisi todella tärkeää päästä liikkumaan vapaana metsässä, kun muualla se ei oikein ole järkevää tai edes mahdollista. Lukuunottamatta tietenkin omaa pihaa, mutta kaikilla (esim. allekirjoittaneella) ei sitä ole. Tietenkin vain, mikäli koira ei karkaa irti päästessään. Näissä tapauksissa esim. pitkä jäljestysnaru toimii ihan hyvin.

Erityisesti pennun kasvavalle lihaksistolle on hyvää jumppaa metsässä rämpiminen ja siellä pentu saa itse päättää oman kulkureittinsä - joko ihan umpimetsässä hyppien taikka polulla omistajansa kanssa kulkien. Vapaana ollessaan koira saa liikkua juuri siinä vauhdissa kuin haluaa eikä hihna rajoita sen liikkumista. Mieluummin siis niin päin, että isoimmat energiat ja pidemmät lenkit toteutetaan vapaana ja hihnassa vain lyhyemmät lenkit ja pissatuskierrokset. Tietty aina näin ei ole mahdollista.

Vaikka Saaga pääosin osaa kulkea hihnassa ihan hyvin, ei kaksimetrinen hihna millään riitä. Lenkille lähtiessä energiaa on niin vietävästi, että koko koira on tulta ja tappuraa. Pitäisi pistää juoksuksi, mutta vaunujen kanssa se ei ole järkevää. Eli usein näillä hihnalenkeillä kiristyy sekä hihna että hermot. Eikä koira näin todellakaan pääse liikkumaan vapautuneesti ja lenkkeilystä kaupungissa tulee pakkopullaa. Siksipä pyrin juuri siihen, että hihnassa tehdään vain välttämättömät kierrokset ja vapaana hoidetaan sitten oikea lenkkeily. Niin Saaga saa paljon tehokkaammin purettua energiaa ja omatkin hermot kestää paremmin.

Lisäksi metsässä on niin paljon hajuja, että jo niiden tutkiminen antaa koiralle tekemistä. Saaga usein painelee nenä maassa eteenpäin, kunnes pian pysähtyy ja kääntyy katsomaan, tuleeko se emäntä vielä perässä. Tai sitten jää jälkeen mielenkiintoisen hajun takia ja juoksee sitten vauhdilla kiinni. Saaga kulkee metsässä aina irti eikä ole toistaiseksi kertaakaan lähtenyt pitkälle. Kyllä se voi kadota näkyvistä, mutta tulee hetkenpäästä joko luokse tai sitten ihan lähelle ainakin. Katsotaan tilannetta uudemman kerran, jos Saaga lähtee joskus hirven perään. Kasa hirven kakkaa ja hirven makuupaikka ei ainakaan yhdellä metsälenkillä herättänyt sen suurempaa kiinnostusta.

Metsä on paikka, missä käskyt jäävät melkein kokonaan pois. Ei ole jatkuvasti kurinalaista ja säänneltyä toimintaa, vaan nimenomaan rehaamista ja karaamista. Ainoa käsky metsässä on luoksetulo, mitä vältän kuluttamasta loppuun, koska se lakkaa toimimasta Saagalle muuten. Jos Saaga ei käskystä tule luokse, niin lähden itse juoksemaan "karkuun". Tämä toimii aina, joten ei tarvitse toistella: "Saaga! Saaga! Saagaa..... SAAGA!! Tänne!" Ainakin toimii tällä koiralla tehokkaasti tappamaan koko luoksetulokäskyn merkityksen.

En väitä, etteikö koiran hihnakäytöksen opettelu ole tärkeää. On se, ja sitä mekin hiomme kokoajan paremmaksi, jotta ne pienetkin lenkit hihnassa sujuisi hyvin. Saaga osaa suurimmaksi osaksi kulkea ihan hyvin hihnassa, mutta kiinnostavan hajun tarttuessa nenään rupeaa helposti vetämään ja esim. toisten koirien ohitus ilman haukkumista on toistaiseksi haave vain.

Treenaaminen siis jatkuu - ja metsälenkit!


♥ Sisu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti